(In Finnish) Vaarilla on saari, overanalyzed.

So, this is a Facebook post that I wrote in the spirit of overanalyzing the lyrics of a classical Finnish childrens' song. This is probably motivated from reading Aaron Smith-Teller's writings from Unsong. It's in Finnish as it is based on a Finnish song, and I don't see a value in translating it as a large part of the point is that the reader will actually know the song and its lyrics.¹

---

Mä en ole enää laskuissa ihan mukana, mutta ei ole mahdotonta että mä olisin laulanut "Vaarilla on saari" -laulun jopa tuhat kertaa viimeisen puolentoista vuoden aikana. Lähinnä Aadalle. Välillä kissalle. Nyt kun sanat rupee olemaan aika hyvin sisäistettynä, ni musta on hyvä hetki reflektoida kappaleen sisältöä. Heti alkuun on ehkä hyvä huomauttaa että laulun virallinen nimi ei ole "Vaarilla on saari", vaan "Vaarin saari". Wikipedian mukaan kappaleen on säveltänyt Marjatta Pokela, mahdollisesti vuonna 1966. Ensimmäiset nauhoitukset löytyvät 60-luvun loppupuolelta ja kappale löytyy ainakin Suuresta Toivelaulukirjasta numero 4.

Säkeistöjen ketju

Käydään aluksi laulun sanat läpi säkeistö kerrallaan. Toisin kuin itse vielä pari vuotta sitten luulin, niin laulun sanat puhuvat ainakin pintatasolla enemmänkin harakasta kuin niinkään vaarista. Laulun säkeistöt etenevätkin ketjutuksella; ensimmäisen säkeistön jälkeen uudet säkeistöt pohjaavat edellisessä säkeistössä esiteltyihin asioihin.

Ensimmäinen säkeistö - vaari ja saari

Saa laulaa mukana!

:,: Vaarilla on saari, se oma saari on. :,:
:,: Ai ai vaaria, kaikilla ei ole saaria, mutta meidän vaarilla oma saari on. :,:

Ensimmäinen säkeistö virittää meidät teemaan joka tulee jatkumaan läpi koko kappaleen. Teemaan joka pyörii erityisyyden korostamisen ympärillä.

Vaari ei ole nimittäinen erityinen pelkästään suvun (oletettuna) patriarkkana, vaan koska hän kuuluu siihen vaarien osajoukkoon - luultavimmin vähemmistöön - joka omistaa saaren. Vaarin erityisyyttä siis korostetaan sekä vaariutensa ja saarinomistajuutensa kautta, että vertaamalla häntä vaareihin joilla saaria ei ole. Vaarin erityisyys myös luonnostaan kohottaa tämän nimenomaisen saaren erityiseen asemaan sillä se on kappaleen nimessä mainittu "Vaarin saari".

Toinen säkeistö - saari ja honka

Toinen säkeistö toistaa tätä teemaa.

:,: Vaarin saaressa kasvaa suuri honkapuu. :,:
:,: Muissa saarissa muita, vaan ei honkapuita, mutta vaarin saaressa kasvaa honkapuu. :,:

Edellinen säkeistö esitteli vaarin omistuksessa olevan saaren, ja johdatti meidät ajatukseen että vaari on erityinen. Toisessa säkeistössä vielä eksplisiittisemmin kerrotaan että ei pelkästään vaari vaan myös saari on erityinen! Saaressa nimittäin kasvaa (suuri) honka. Ilmeisestikin honkapuut ovat lähisaaristossa harvinaisia, joka asettaa sekä saaren että hongan erikoisasemaan. Tässä kohtaa on hyvä huomata, että laulussa puhutaan nimenomaan hongasta, eikä esimerkiksi männystä tai petäjästä. Suomen kielen professori Kaisa Häkkinen mainitsee Tiede-lehden artikkelissa näihin nimiin liittyen että:

"Vanhan kansan kielessä nimet eivät ole olleet synonyymeja. Honka on yleisimmin tarkoittanut vanhaa, pystyyn kuivunutta mäntyä tai joskus kuustakin."

Eli sananvalinta tässäkin kohtaa korostaa että kyseessä on vanha puu. Vaaria ei suoraan kappaleessa kutsuta "vanhaksi tervashongaksi", mutta vertailu nousee mieleen luonnostaan.

Kolmas säkeistö - honka ja harakka

Kolmas säkeistö siirtää fokusta taas askeleen verran eteenpäin:

:,: Suuressa honkapuussa on pesä harakan. :,:
:,: Pikkulinnut laittaa pesän joka paikkaan, mutta honkapuussa on pesä harakan. :,:

Huomaa, miten sama teema toistuu kolmannen kerran: sekä hongan että harakan erityislaatuisuutta korostetaan! Honka ja harakka myös taas tukevat toistensa erityisyyttä; honkaa ei tee erityiseksi pelkästään sen suuruus ja vanhuus, vaan se että harakka on valinnut sen pesäpaikakseen. Laulu vihjaa että pikkulinnut ovat vähemmän nirsoja pesäpaikan suhteen laittaessan pesän joka paikkaan, kun taas (erityinen) harakka on valinnut paikakseen nimenomaan honkapuun. Harakankin erityisyyttä korostetaan taas monesta suunnasta: sekä yhteydessä erityiseen honkaan että kontrastina pikkulintuihin, jotka asetetaan selvästi alempaan asemaan korostamalla niiden pienempää kokoa ja suurempaa välinpitämättömyyttä pesäpaikan valinnan suhteen.

Neljäs säkeistö - harakka ja munat

Neljäs säkeistö siirtää fokuksen harakasta harakan muniin.

:,: Harakalla kolme suurta munaa on. :,:
:,: Pikkulintujen pesässä on kymmenen munaa kesässä, vaan harakalla kolme suurta munaa on. :,:

Tulee siis neljäs toisinto samasta teemasta. Harakka on erityinen munintansa johdosta, ja harakan muninta on erityinen niin yhteydestä erityiseen harakkaan, kuin myös muninnan sisäisistä ominaisuuksista (koko ja lukumäärä), sekä kontrastoituna pikkulintujen suureen munamäärään. Tässä näyttää olevan mukana sisäänleivottu ihmissentrinen olettama siitä, että r/K-lisääntymisstrategioissa ihmistenkin suosima K-strategia (vähemmän jälkeläisiä joihin käytetään enemmän energiaa) on parempi kuin pikkulintujen r-strategia (enemmän jälkeläisiä joihin käytetään vähemmän energiaa).

Viides säkeistö - munat ja pojat

Rehellisyyden nimissä, viimeinen säkeistö jää usein laulamatta Aadalle, sillä sen sisältö puhuu (ainakin pintapuolisesti viitaten) eläimiin kohdistuvasta väkivallasta. Ainakin oma luentani on, että isoveljen uhkaama tuhma on munien varastaminen tai rikkominen. Nimittäin vaikka munia ei suoraan mainitakaan, niin aikaisempien säkeistöjen ketjutusrakenne antaa ymmärtää että viidennessä kappaleessa tulisi esiintyä sekä neljännen kappaleen uusi kohde eli munat sekä jokin uusi kohde, eli pojat.

:,: Eipäs pojat pääsekään honkaan korkeaan. :,:
:,: Isoveli uhmaa ja aikoo tehdä tuhmaa, mut' eipäs pojat pääsekään honkaan korkeaan. :,:

Viidennen kappaleen teema hieman poikkeaa aiemmista, sillä poikien erityisyyttä ei niinkään korosteta. Isoveli on selkästi korostettu toimija, sekä nimeämisen että toiminnan kuvailun kautta, mutta hänet korostetaan erityiseksi suhteessa muihin tilanteessa esiintyviin poikiin, ei poikiin yleisesti tai suhteessa honkaan. Ehkä tämä on dramaattinen käänne ja loppuhuipennus? Kuulija odottaa teeman jatkuvan, mutta honkaa ei noin vaan poika valloitakaan? Isoveljen erityisyyttä ei saavuteta, vaan vanha honka selviytyy voittajana? Viides säkeistö on, kuten tulemme huomaamaan, mielestänin vaikeimmin tulkittava säkeistö Pokelan tuotannosta.

Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa? Kappaleen sanomaa voi läheteä avaamaan useammasta eri kulmasta. Käydään näitä läpi yksi kerrallaan.

Ensimmäinen tulkinta - filosofinen ohjenuora

Kappaleen säkeistöissä tuntuu olevan selkeä parirakenne:

1. vaari - saari
2. saari - honka
3. honka - harakka
4. harakka - munat
5. munat (implisiittisesti) - lapset

Näissä ensimmäistä ja viimeistä säkeistöä lukuunottamatta kunkin esitellyn kohteen erityisyyttä korostetaan kolmesta suunnasta:

• Ominaisuudet itsessään (suuri honka, valikoiva harakka, suuri muna)
• Suhde toiseen erityisyyteen (saaressa kasvava honka, hongassa asuva harakka, harakan munima muna)
• Kontrastina vähäisempään (yleisemmät puut muissa saarissa, pikkulinnut, pikkulintujen tusinamunat).

Ensimmäisessä säkeistössä vaarin erityisyys rakennetaan, aiemman erityisen puuttuessa, itsenäisten ominaisuuksien (vanha vaari) ja kontrastin (muut saarta omistamattomat vaarit) kautta. Viidennessä säkeistössä taas poikien erityisyys jää vähemmälle korostukselle ylipäänsä.

Mutta miksi nämä kuusi tahoa tässä ketjussa? Vaari-Saari-Honka-Harakka-Munat-Lapset?

Tahojen kokoelma

Huomataan ensin, että laulussa mainitut "pojat" ovat mahdollisesti vaarin lapsenlapsia - tämä on vaarin saari, ja pojista mainitaan nimenomaan isoveli, joten poikajoukko voi hyvinkin olla veljeskatras. Lienee siis suorastaan luultavaa että tämä veljeskatras on nimenomaan vaarin jälkikasvua. Tässä mielessä, vaikka laulun rakenne ei sinällään syklinen olekaan, voidaan kuvitella että ketjussa Vaari-Saari-Honka-Harakka-Munat-Lapset lopulta palataan Lapsista Vaariin tämän oletetun sukulaissuhteen perusteella.

Eli viisi säkeistöä, viisi toimijaa: Vaari/Lapsenlapset-Saari-Honka-Harakka-Munat. Tässä kohtaa mieleen väistämättä nousee Sun Tzu:n Sodankäynnin Taito. Kyseinen teos ei, nimestään huolimatta, liity (pelkästään) sotaan, vaan käsittelee yleistä elämänfilosofiaa. Sen opit ja vertaukset on puettu historiallisista syistä (pinnallisesti) sodankäynnin kuvailuun, mutta tekstiä lukiessaan kannatta pitää mieli avoinna vertauskuville.

Sun Tzu:n filosofia rakentuu viiden elementin pohjalle:

1. Filosofia - oppi
2. Sää - muuttuvat olosuhteet
3. Maa(sto) - pysyvät olosuhteet
4. Kenraali - johtaminen
5. Joukot - ohjeistus ja johtorakenteet

Laulun viisi toimijaa ovat näiden kanssa luontevassa suhteessa: Vaari-Lapsenlapset kombinaatio viittaa suvun hierarkisiin rakenteisiin, sekä isovanhemmuuden että isoveljeyden kautta, ja kuvastaa tätä kautta johtorakenteita. Saari on luonnostaan pysyvä maasto, ja Harakka nopeana ilmaan liittyvänä hahmona vastaa säätä sekä muuttuvia olosuhteita. Yksittäinen suuri honka on tilanteessa selkeä johtohahmo eli kenraali. Jäljelle jäävät munat sekä niitä vastaava filosofia. Itselleni tämä filosofia/oppi/Tao on ollut Sun Tzun elementeistä vaikein todella sisäistää - mitä kaikkea se tarkalleen ottaen pitää sisällään? Mutta monissa piirroksissa viisi elementtiä on asennettu siten, että Oppi on keskellä ja muut elementit ilmansuunnissa sen ympärillä. Samassa hengessä näen että munat ovat mystisen uuden elemän synnyn symboleita, ja asettuvat luonnostaan tilanteen keskiöön. Myönnän, että tämä Oppi-Munat sidonta hieman ontuu, mutta oletan että se johtuu lähinnä siitä etten ole Marjatta Pokelan veroinen Sun Tzu:n lukija.

Mistä säkeistöt tällä lähestymistavalla sitten kertovat? Ensimmäinen säkeistö kuvastaa miten johtorakenteet ovat sitoutuneet tähän nimenomaiseen maastoon. Kaikilla vaareilla (joukoilla/armeijoilla) ei ole saaria (maastoa), mutta nyt tarkastelun kohteena olevat joukot ovat omalla maallaan. Toinen säkeistö kertoo että tässä maassa on myös kenraali, toisin kuin monilla muilla alueen saarilla, jotka eivät siis kuulu kellekään. (Tai jos kuuluvatkin, niin niiden kenraalit eivät ole Honka-kenraalin veroisia.) Eli laulun perusasetelma kuvaa vähemmän organisoituneiden valtioiden/kansojen ympäröimää valtiota, jota johtaa poikkeuksellisen kyvykäs kenraali.

Kolmannessa säkeistössä kerrotaan että suuressa honka-kenraalissa on pesä harakan. Tämä kuvastaa hyvän kenraalin kykyä olla perillä sekä pysyvistä olosuhteista (saari jossa hän kasvaa) sekä muuttuvista olosuhteista. Kenraali kykenee siis johtamaan sekä pysyvät että muuttuvat ominaisuudet huomioon ottaen. Toisaalta tässä ehkä myös vihjataan että honka-kenraali elää suurten mullistusten aikaa; suuri harakka, eli isot ailahtelevat muutokset ovat tehneet suorastaan pesän kenraalin tykö. Lähialueiden vähemmän organisoituneiden valtioiden tilanteeseen muutokset eivät ole niin merkittäviä. Nämä pienet muutos-linnut tekevät pesiä vähän sinne sun tänne. Ehkä vähemmän organisoitujen valtioiden toiminta on luonnostaan ailahtelevampaa, ja siten muutokset eivät vaikuta yhtä dramaattisesti?

Neljännen säkeistön kolme munaa ovat vastakohtana pikkulintujen monimunaisiin pesiin. Hyvä strategia nojaa suoraviivaiseen filosofiaan myös muuttuvissa tilanteissa, sen sijaan että sotkeutuu liiallisiin monimutkaisuuksiin. Tässä kohtaa on jo hyvin ilmeistä mitä Marjatta Pokela ajaa takaa. Vaarin saari on selvästä Rooman Imperiumi, Ceasar-hongan johdossa. Sitä ympäröivät barbaarimaat ovat imperiumin silmiin paljon hajanaisempia, ja niiltä puuttuu kunnollinen johto. Myöskin hallinnoltaan raskas imperiumi on paljon suurempien paineiden kohteena muutosten keskellä. Barbaarien yhteisöt ovat pienempinä toimijoina alttiimpia muutokselle. Kolme munaa? "Veni. Vidi. Vici." Klassista Honka-Ceasaria.

Viides säkeistö kuvaa sitä, miten hongan omalla saarella omat joukot uhkaavat tehdä jotain tuhmaa. Tämä kuvastaa Brutuksen petosta ja Ceasarin murhaa. Huomaa, että isoveli-Brutus uhmaa, mutta tapahtumassa ovat ei ainoastaan isoveli-Brutus vaan pojat eli koko senaatti. Pojat eivät kuitenkaan pääse honkaan, mutta pojat eivät yrittäneetkään päästä honkaan. Ceasarin attentaatin takana oli nimenomaan diktatuurin välttäminen eikä Ceasarin korvaaminen. Rooman filosofia-munat eivät myöskään tuhoutuneet Ceasarin murhan myötä, vaan Rooma jatkoi porskuttamistaan vielä vuosisatoja.

Kyseessä on siis selvästä Sodankäynnin taidon vertauskuviin verhottu historiallinen viittaus Julius Ceasarin kuolemaan. Varsin raju laulu lapsille, varmaan ihan hyvä että jätämme attentaatti-säkeistön laulamatta Aadalle.

Toinen tulkinta - rakkaustarina

Ehkä on liiallinen intellektuelli kurotus olettaa, että Marjatta Pokela on kirjoittanut Vaarin saaren Rooman historian ja/tai Sun Tzun inspiroimana. Onneksi laulun sanoja voidaan lukea myös toisesta kulmasta. Kuten aiemmin huomattiin, on lähes joka säkeistö toisinto samasta teemasta, jossa kaksi erityistä tahoa saavat erinomaisuutensa sekä yksilöinä että suhteessa toisiinsa. Minun korvaani tämä kuulostaa hyvinkin romanttiselta teemalta. Sekä minä että Anne olemme ihmeellisen erityisiä yksilöinä, mutta jo ennen Aadaa parisuhteemme teki meistä enemmän kuin osiemme summan.

Kun laulua katsoo tästä suunnasta, niin ensimmäinen säkeistö aloittaa kertomalla että vaari on selvästi yksiavioisessa suhteessa puolisonsa kanssa, jota tässä säkeistössä edustaa saari. Kaikilla vaareilla ei ole puolisoita, mutta meidän vaarimme on kuin onkin löytänyt itselleen ihan oman saaren. Toinen säkeistö lähtee kuvailemaan tilannetta puolison näkökulmasta, esittäen hänet saarena ja vaarin honkana. Muutkin saaret ovat löytäneet itselleen puolisoita, mutta ainoastaan tämä saari on löytänyt itselleen tämän honka-vaarin.

Toisen säkeistön lopussa ollaan siis ymmärryksessä että vaari ja puolisonsa ovat toisensa löytäneet. Kaikilla vaareilla ei puolisoita ole, eikä muilla puolisoilla kellään tällaista vaaria. Kolmannessa säkeistössä vaaria symbolisoi edelleen honka, kun taas puolison roolia esittää harakka. Harakka onkin perustanut pesänsä vaari-honkaan. Muut linnut haihattelevat sinne tänne, mutta harakka on päättänyt perustaa pesänsä juuri suuren honka-vaarin kanssa. Neljännessä säkeistössä ei mainita enää vaaria tai honkaa, vaan puhutaan pelkästään lintujen pesistä ja munista. Tässä kohtaa minusta tuntuu että laulun alkuosa on jo riittävissä määrin kuvaillut vaarin ja puolison suhdetta, joten munat eivät enää kuvasta vaari-honkaa, vaan vaari-hongan ja saari-harakan perheen syntymistä. Se, että kuvaavatko kolme munaa suoraan kolmea lasta, vai kenties vaari-hongan, saari-harakan ja heidän lapsensa muodostamaa kolmikkoa, jää kuuntelijalle tulkittavaksi. Itselleni jälkimmäinen tulkinta on luonnollisestikin läheisempi.

Ensimmäisen neljän säkeistön tehtävänä on siis kertoa rakkaustarina jossa kaksi ihmistä löytävät toisensa, päätyvät yhteen ja perustavat perheen. Mistä sitten kertoo tuo viimeinen säkeistö? Näin vauva- ja taaperoarjen keskellä on ollut helppo huomata, että kaiken uudenlaisen onnen ja ihanuuden lisäksi, lapsi tuo myös parisuhteeseen uusia haasteista. Laulussa kuitenkin lohduttavasti kerrotaan, että edes isoveljen uhmavuosien haasteet eivät saa rakoa suhteeseen. Unettomista öistä ja lasten kiukkuisista hetkistäkin selvitään.

Kolmas tulkinta - patriarkaalisen status quon ylistys

Vai onko sanoma raadollisempi? Sekä vaari että fallos-honka ovat selkeitä patriarkaalisia symboleita. Vaari on suvun vanhin mies, isoisä. Hän omistaa, ja fallos-honka merkitsee saaren itselleen. Sekä lintu, sen pesä ja munat ovat vahvasti riippuvaisia vaarin fallos-hongasta, ja pienet (vähäisemmät) linnut joutuvat laittamaan pesiään ties minne turvattomiin paikkoihin.

Viimeisen säkeistön patriarkaatin uhmaaminen epäonnistuu, ja loppuhuipennuksena vanha honka-vaari torjuu uuden sukupolven vahvimman isovelihaastajan yritykset. Säkeistöt on eittämättä rakennettu niin että kuuntelijan/laulajan tulee tätä lopputulemaa kannattaa, sillä olihan vanha honka-vaari tässä suojelijana sekä harakalle että harakan pesälle munineen.

Laulu on siis tyypillinen laulu jolla nuorin sukupolvi, eli lapset, saadaan totutettua teemoihin joita vallassa olevat tahot haluavat ylläpitää. Tässä kohtaa tarkoituksena on ylistää vahvaa autoritääristä johtajaa, jonka uhmaaminen on turhaa. Lienee turhaa muistuttaa että laulu on kirjoitettu keskellä Urho Kaleva Kekkosen valtakautta.

Neljäs tulkinta - kristillinen allegoria

Laulun viides säkeistö tuntuu olevan minulle hankala tulkita ja sovittaa, etenkin sen poiketessa muiden säkeistöjen perusrytmistä. Mutta entäpä jos lähdetäänkin siitä liikkeelle? Mistä voisi olla kyse kun mainitaan että "Isoveli uhkaa ja aikoo tehdä tuhmaa, vaan eipäs pojat pääsekään honkaan korkeaan."? Eräs länsimaisen kulttuurin tunnetuimmista veljespareista on tietenkin Genesiksen Cain ja Abel, jossa isoveli Cain murhaa veljensä Abelin koska on kateellinen tämän saamasta Jumalaisesta huomiosta. Cain ei pelkästään uhkaa, vaan peräti tekee tuhmaa, ja hänet tuomitaan teostaan. Hän ei pääse nousemaan Jumalan tykö korkeuksiin (honkaan korkeaan) vaan tuomitaan ikuisesti vaeltamaan tätä maallista asuinsijaa.

Mutta laulussa ei sanota että isoveljen taivaspaikka on estetty, vaan että kummatkaan pojat eivät pääse honkaan korkeaan. Mitä pahaa Abel muka teki? Vastauksen saamiseksi meidän pitää siirtyä edeltävään säkeistöön - "harakalla kolme suurta munaa on". Tässä raamatullisessa luennassa tämä on selvä viite kolminaisuuteen. Cain ja Abel elivät kauan ennen uuden testamentin tapahtumia, eikä kristillisen opin mukaan taivaaseen pääse muuten kuin Jeesuksen kautta. Tässä kolminaisuus on vielä munina, eikä Kristus-muna ole vielä kuoriutunut eli astunut maalliseen maailmaan. Joten riippumatta uhrauksistaan Jumalalle, ei Cainin eikä Abelin tie voi käydä "honkaan korkeaan".

Tässä luennassa honka on siis eräänlainen tie korkeuksiin, eli symboloi luonnollisesti Jeesusta. Harakka taasen on lintuna pyhän hengen symboli, ja arvatenkin Vaari symboloi Jumalaa. Saari mainitaan sekä Vaarin omistamana saarena, hongan kasvualustana, sekä sinä paikkana jonne Isoveli on tuomittu jäämään vaeltamaan kun ei korkeuksiin pääse nousemaan. Eli Saari on meidän maallinen asuinpaikkamme. Tällä tulkinnalla varustettuna laulun viiden säkeistön vertaukset ovat aika selkeät:

1. Saari on Vaarin, sillä se on vaarin luoma saari. Toisto "kaikilla ei ole saaria" ei tässä enää viittaa toisiin vaareihin tässä monoteistisessä kontekstissa, vaan siihen että ainoastaan Vaari jumalaisine voimineen on voinut luoda saaren/maailman.
2. Vaarin saaressa kasvaa honkapuu, sillä Vaari lähetti ainoan poikansa nimenomaan tähän maailmaan. Muissa saarissa ei tällaista Honkaa ole saatu, enintään vähäisempiä profeettoje (muista puita).
3. Tämän maallisessa saaressa kasvavan honkapuun merkkaa erityiseksi harakan symboloima pyhä henki. Raamatullisessa versiossa Johannes Kastajan kasteen jälkeen pyhä henki laskeutuu hänen päällensä kyyhykysen muodossa. Laulussa mainitaan että muut linnut (vähemmät henget?) pyörivät milloin missäkin, mutta Hongan merkitsee erityisesti Harakka.
4. Harakan pesässä on luonnollisesti kolminaisuutta esittävä määrä munia. Pikkulinnut pitävät vaikka mitä vähempiä jumaluuksia, mutta kristinusko noudattaa Mooseksen ensimmäistä käskyä ja pitävät vain yhtä kolminaista jumalaa.
5. Viimeinen jakso muistuttaa, Cainin ja Abelin tarinan kautta, että täyttynyt kolminaisuus vaaditaan korkeuksiin nousemiseksi.

Mitä tästä pitäisi ajatella? Olen hämmentynyt.

Olen vahva "La mort de l'auteur" -teorian kannattaja. Teoksen tekijä ei ole merkittävässä asemassa sen suhteen miten teosta pitäisi tulkita. Kirjoittiko Marjatta Pokela Vaarin Saarin rakkaustarinaksi, kristilliseksi allegoriaksi vai varoitukseksi Kekkosen uhmaamisen riskeistä? Sillä ei ole mielestäni väliä. Jos laulun voi kuunnella/lukea/laulaa jollain tulkinnalla, niin sitten kyseinen tulkinta on yksi mahdollinen tulkinta.

Minun mielestäni kyseessä on kiva laulu harakan elämästä.